Indie

Indie

ViestiKirjoittaja Elisa » 24.06.2018 00:01

-> Sivut web archivessa <-

Kuva Kuva Kuva Kuva
(c.) Elisa - Kuvat aukeaa isommaksi

Indie "Indi"
lämminveriravuri, tamma
rautias, 151 cm
s. 14.7.2011
kasv. O. Hakola, Suomi

enn. 18,5ke
vs. 450e

Saavutukset: VIP MVA, KTK-II (2014)

Jo ihan pienestä varsasta asti se on ollut hieman reppana. Emänsä hylkäsi sen vain muutaman päivän ikäisenä, ja talloi melkein kokonaan alleen. Onneksi pieni selvisi tapauksesta vain muutamalla pintanaarmulla ja pääsi sijaisemon hoivattavaksi. Indi on aina ollut kaikille alistuva, lauman nokkimisjärjestyksessä aivan pohjasakkaan kuuluva ei-toivottu jäsen, johon muiden hevosten on ollut helppo purkaa kiukkuaan. Tamma oli nuorempana hyvin arka myös ihmisiä kohtaan, ja on sitä toisinaan vieläkin.. Edellisellä omistajallaan se joutui valitettavasti sietämään kovaa kuria ja epäoikeudenmukaisuutta. Tamma on kuitenkin pikkuhiljaa muutamien vuosien aikana kerännyt luottamusta itseensä, ja saanut hieman elämäniloaan takaisin. Indiä voi kuvailla hyvin helpoksi hevoseksi, joka yrittää parhaansa mukaan miellyttää jokaista sen kanssa puuhastelevaa henkilöä. Ei ole vielä tullut päivää, jolloin tamma olisi kieltäytynyt jostakin, mutta ei se myöskään ole joutunut kokemaan negatiivisia asioita varsa-aikojensa jälkeen. Indi on sisimmältään melko utelias tapaus ja aina varovaisena tekemässä tuttavuutta muihin. Hoitaessa tamma on hieman kutiavaa sorttia ja saattaa toisinaan väistää harjaa. Se kuitenkin rakastaa vettä ja voisi nautiskella kylvyistä vaikka joka päivä. Indin lempipuuhaa onkin veden hörppiminen suoraan letkusta, tai sen loiskuttaminen ämpäristä kaikkien päälle. Varusteiden pukeminen sujuu mutkitta, ja nykyään tamma on jo ihan pirteän oloinen ymmärtäessään pääsevänsä tekemään jotain mukavaa ihmisensä kanssa.

Indi on opetettu nuorena ravihevosen tavoille ja osaa se juostakin. Se on kuitenkin opetettu myös ratsuksi ja toimii siinä myös hyvin. Sillä on selästä ratsastettuna kaunis kolmitahtinen laukka ja ihan hyvä, ratsumainen raviaskel. Kentällä työskennellessä Indi on rento ja kuuntelee apuja tarkasti. Se ei oio kulmissa tai kiemurtele ratsastajan alla, vaan tekee kaiken juuri niinkuin pyydetään. Toisinaan käy hieman sääliksi sen liiallinen kiltteys ja alistuvaisuus. Tämän takia tammalla ratsastetaan vaihtelevasti koulua, esteitä ja maastoilua, jotta mieli pysyisi virkeänä ja toimintakin mielekkäänä. Esteitä tamma hyppää varovaisesti, mutta kuitenkin aina korvat eteenpäin suuntautuneena. Se jättää esteen ja itsensä väliin reilusti tilaa ja laskeutuu kevyen tasapainoisesti maahan. Indi ei ole koskaan yrittänyt saada ratsastajaa selästään. Se ei ole pukitellut tai kavahtanut takajaloilleen. Ei edes silloin, kun irralleen päässyt naapurin koira juoksi sen eteen haukkumaan. Maastoilemaan lähtiessä Indi on ehdottomasti parasta seuraa. Tamma on varmajalkainen ja rohkea, kunhan saa kulkea vapain ohjin kutakuinkin oman mielensä mukaan.

Niinä harvoina "virallisina" päivinä, kun Indi valjastetaan kilpakärryjen eteen, sen olemus muuttuu täysin. Se on energinen ja sen silmiin syttyy pilke. Usein tamma juoksee ihan hyvin, mutta toisinaan se kuitenkin antaa "kovempien" hevosten juosta ohitseen. Tästä syystä Indistä ei olla tekemässä huippujuoksijaa, vaan se toimii ihan vain sunnuntairavurina, ja juoksee mielenvirkistykseksi silloin tällöin.
©Elisa


Suku ja jälkeläiset
i. Bayjour Speedster, punaruunikko, 157cm
ii. Blenheim X-tra, ruunikko, 160cm
ie. Kiandra Speedster, punarautias, 153cm
iii. Baderau Slingshot, tummaruunikko, 163cm
iie. Trinity Liza, punaruunikko, 160cm
iei. Teacher's Pet, punaruunikko, 157cm
iee. Kaylee Hester, tummanpunarautias, 150cm

e. Ultimate Indigo, rautias, 150cm
ei. Blueprint CAP, musta, 153cm
ee. Unexpected Visitor, rautias, 149cm
eii. Capestone Extreme, musta, 155cm
eie. Blaoubet Sugarcane, musta, 150cm
eei. Wait For Me, ruunikko, 155cm
eee. Vendara II, vaalearuunikko, 148cm

t. Golden Speed - i. Pride (myytävänä)
o. Yellow Speed - i. Action Hoss, om. Meeri N. / Snilli Trotters

-------------------------------------------------------------------------------------------

Näyttelytulokset ja meriitit
2014 Sai itselleen VIP MVA arvonnimen

Kantakirjattiin KTK-III palkinnolla 28.02.2014
15 + 13,5 + 15 = 43,5 p. = 58%
- Selvä rotunsa edustaja. Tammaleima hyvä. Kulmikas takaa, hyvä syvä runko. Jalka-asennot hyvät. Pää saisi olla pidempi ja hieman ohuempi. Lyhyt kaula.
- Rotuleima ok, sukupuolileima voisi olla hieman parempi. Voimakaspiirteinen pää, rauhallinen ilme, aavistuksen lyhyehkö kaula, korkea pitkä säkä, pystyhkö lapa, kevytluustoiset sääret, lyhyehköt etuvuohiset joiden asento voisi olla parempi, hyvin muodostunut takaosa. Mukavaa väritystyötä, joka vaikuttaa hieman keskeneräiseltä.

15.12.2012 - Kutsu - Muut kuvat: Vapaalla - KP / EM Tunnelma - tuom. Anne
"Talvinen tunnelma kurottautuu ruudun toisellekin puolelle.) "Arvosteltu talvikuva. Iloiset hevoset kauniissa lumisissa maisemissa. Selvästi täyttää luokan aiheen. Yksinkertaista, mutta toimivaa toteutusta. Hyvän mielen kuva!"

15.12.2012 - Kutsu - Hevostammat - EO-sert - tuom. Chao

10.11.2012 - Kutsu - Vapaa kuva lämminverihevosille - LKV KP - tuom. Aksu
"Hieno sadekuva. Hevosen ääriviivat erottuvat hieman liian selkeästi kaatosateen läpi, vaikuttaa että sade ei yllä hevosen etupuolelle. Kuvan värimaailma on kaunis. Hevonen on mittasuhteiltaan onnistunut ja omaa myös hyvin selkeän tamman ilmeen."

1.2.2014 - Kutsu - Hevostammat - LKV EO-sert (+KTK-sert) - tuom. aksu, (BIS2 tuom. Latu)
9.2.2014 - Kutsu - Hevostammat - LKV EO-sert (+KTK-sert) - tuom. Latu

-------------------------------------------------------------------------------------------

Kisatulokset - Ravit
2v kausi:
10.01.2014 - Villi - 23,2ke (7.)
25.12.2013 - VRKK - 1.20,8 50ve, 2p (6.)
18.12.2013 - Villi - 1.21,4ake (11.)
15.12.2013 - Koelähtö - 1.23,8ke x 50e ja ruusuke, hyväksytty (2.)
10.12.2013 - Villi - 1.19,5ly (8.)

5v kausi:
12.12.2012 - Kutsu - Tasoitusajo 2500m (lv), 4-5 vuotiaat - 4/10 - 1.19,2kp + 250e
10.12.2012 - Kutsu - Ryhmäsajo 1600m (lv), yli 1.18,0 ja ei enn. - 11/12 - 1.21,5ly
30.11.2012 - Kutsu - Tasoitusajo 2100m (lv), yli 18,0 ja ei enn. - HLL
29.11.2012 - Kutsu - Tasoitusajo 2100m (lv), yli 18,0 ja ei enn. - 9/12 - 1.20,6ke
28.11.2012 - Kutsu - Ryhmäajo 2100m (lv), 20,0 ja hitammat - 2/3 - 1.18,9ke + 50e (RUTIINI)
20.11.2012 - Kutsu - Ryhmäajo 2100m (lv), 20,0 ja hitammat - 3/3 - 1.18,8ke + 50e (RUTIINI)
14.11.2012 - Kutsu - Ryhmäajo 2100m (lv), 20,0 ja hitammat - 3/3 - 1.18,6ke + 50e (RUTIINI)
11.11.2012 - Kutsu - Tasoitusajo 2100m (lv) - 9/11 - 1.18,5ke
09.11.2012 - Kutsu - Koelähtö Ryhmäajo 2100m (lv) - 1/1 - 1.22,0ke + 50e

-------------------------------------------------------------------------------------------

Kisatulokset - Ratsastuskisat
Koulu:
20.12.2012 - Kutsu - Helppo B - 10/13
20.12.2012 - Kutsu - Helppo C - 7/11
16.12.2012 - Kutsu - Helppo B - 02/11
16.12.2012 - Kutsu - Helppo C - 01/04
16.12.2012 - Kutsu - Raviohjelma - 03/05
13.12.2012 - Kutsu - Helppo B - 04/81
13.12.2012 - Kutsu - Helppo C - 03/72
12.12.2012 - Kutsu - Helppo B - 43/81
12.12.2012 - Kutsu - Helppo C - 70/72
11.12.2012 - Kutsu - Helppo B - 64/81
11.12.2012 - Kutsu - Helppo C - 58/72
10.12.2012 - Kutsu - Helppo B - 07/81
10.12.2012 - Kutsu - Helppo C - 48/72
09.12.2012 - Kutsu - Helppo B - 20/81
09.12.2012 - Kutsu - Helppo C - 57/72
08.12.2012 - Kutsu - Helppo B - 57/81
08.12.2012 - Kutsu - Helppo C - 38/72
30.11.2012 - Kutsu - Helppo B - 41/53 - 70.258%
30.11.2012 - Kutsu - Helppo C - 20/33 - 75.308%
30.11.2012 - Kutsu - Raviohjelma - 09/16 - 66.954%
19.11.2012 - Kutsu - Helppo B / KRJ - 08/08
19.11.2012 - Kutsu - Helppo C / KRJ - 01/04
10.11.2012 - Kutsu - Helppo B - 0/0
10.11.2012 - Kutsu - Helppo C - 0/0

Estekilpailut:
15.12.2012 - Kutsu - 100cm - 05/10
15.12.2012 - Kutsu - 90cm - 01/06
15.12.2012 - Kutsu - 80cm - 07/07

-------------------------------------------------------------------------------------------

Päiväkirjamerkinnät
13.1.2013, Hoitotarina, kirjoitti Pöpi
Ajoin autollani Ansakujaan iloisin mielin. Tämä päivä oli pyhitetty 100% Indille, sillä Leo oli Saksassa valmentautumassa ja eräs tyttavani hoitaa tänään Mistyn. Kävelin talliin ja löysin Elisan. Vaihdoimme kuulumiset ja keskustelimme siitä mitä Indin kanssa tänään pitäisi puuhailla. Sitten Elisalle tuli kiire mennä laittamaan Joulutähti valmiiksi, he kun olivat menossa treenaamaan. Itse hain tamman harjat ja menin tuon karsinaan. Harjailin tammaa rauhakseen, se vain lepuutti päätään ja nautti. Hiukan sitä kyllä kutitti kun harjasin säästä, mutta se meni ohi. Otin vielä kaviotkin ja sitten suljin karsinan ja kävelin hakemaan riimua. Riimu löytyi nopsaan. Kaunis lämminverinen saattoi hiukan jopa innostua, kun laitoin sille riimun ja narun, ja loimitin sen fleecellä. Ulkona oli kylmä, joten oletin että kaiken varalta olisi paras, jos laittaisin sille jonkun loimen kun ulkona taluttelin. Hevonen seurasi minua leppoisasti ja kävelimme hiljakseen kentälle. Indi venytteli jäseniään ja näytti nauttivan kun pääsi vähän jaloittelemaan. Sitten pyysin Indiä ravaamaan ja siinä me sitten hölkättiin vierekkäin. Indi on kyllä aivan valloittava tamma. Taputtelin Indiä hetken ja sitten lähdimme kulkemaan talliin. Indi höristi välillä korviaan muttei säikkynyt edes lintua mikä yht'äkkiä lensi pusikosta. Karsinassa riisuin loimen ja sidoin tamman kiinni. Sittem suoritin pienen jälkitarkastuksen, katsoin ettei jaloissa ollut lämpöä tai mitään muutakaan ja harjasin loimesta tulleet tomut pois. Sitten sanoin heipat Elisalle joka oli juuri taluttamassa Tähteä maneesista.


10.01.2013, Estevalmennus Taffelin valvovan silmän alla
Olin hiukan epäileväinen kuullessani lämminverisestä joka samaan aikaan juoksi raveissa, kilpaili helppoa beetä ja treenasi metrin esteratoja. Maneesissa hölkkäili kuitenkin ihan näppärän näköinen tamma, vaikkakin ratsastajan keskittyneestä ilmeestä ja hevosen hiukan harppovasta ravurin askeleesta ei voinutkaan erehtyä sitä puhtaaksi ratsuksi luulemaan. Annoin ratsukon hoitaa raviverryttelyt rauhassa loppuun, ennenkuin suoritin Elisan kanssa pienen keskusteluhetken tulevasta tunnista ja aloin kasailemaan maneesiin estetehtäviä. Elisa ja Indi aloittivat laukkaverryttelyt samalla kun raahailin puomeja ja tolppia paikoilleen, ja sivusilmällä seurailtuna tammalla oli lämminveriseksi oikein kaunis ja hallittu laukka. Hyvin nöyrän ja varovaisen oloinen hevonen näytti välillä suorastaan säikähtävän jos ratsastaja joutui jotain sen tekemistä korjaamaan, mutta lohduttava rapsutus sai hämmennyksen hiukan hälvenemään ja keskittymisen suuntautumaan takaisin ohjeiden kuuntelemiseen. Aikansa laukkailtuaan ja taivuteltuaan Elisa siirtyi käyntiin, totesi heidän olevan valmis työntekoon ja kuunteli tarkkaan ensimmäisen tehtävänannon.

Lyhyen käyntipätkän jälkeen keräiltiin taas ohjat käteen ja siirryttiin raviin, jota alettiin työstämään suoralla uralla. Indi lähti herkästi kiihdyttelemään apuja vastaan, mutta kun ohjat jätettiin vähän löyhemmälle tuntumalle ja siirryttiin kokeilemaan enemmän istunnalla pidättämistä, rauhoittui ravikin hiukan hallitumman näköiseksi. Kun suoralla uralla alkoi askellus näyttää hyvältä, ohjasin ratsukon neljän kavaletin sarjalle. Ensimmäinen kierros meni vähän kompuroiden, Elisa takertui vaistomaisesti ohjista kiinni jolloin Indikin keskittyi taas harppomaan pidätettä karkuun, mikä taas aiheutti sen ettei tamma meinannut millään mahtua esteiden väleihin. Seuraava kierros mentiin harjasta kiinni pitäen ja ääniapuja tehostaen, mikä sai Indin rauhoittumaan ja keskittymään paremmin sovittamaan askeleet kunnolla kavalettien väleihin. Sama tehtävä toistettiin muutamilla eri väleillä, pari kertaa harjoiteltiin vähän lyhyempää askelta ja muutama kerta vähän pidempää, kunnes ravin pituus oli hienosti säädeltävissä ilman kummankaan osapuolen hätäilyä. Lyhyt käyntitauko käytettiin venyttelyyn, taivutteluun ja kääntäville pohjeavuille herkistämiseen, jonka jälkeen nostettiin laukka ja aloitettiin seuraava tehtävä. Nyt oli vuorossa kolmen esteen hiljaa nouseva sarja, viimeisenä esteenä 50cm okseri. Indi otti reiluja hyppyjä nostaen jalkansa varovaisen hevosen tarkkuudella, piristyen selvästi tehtävien muututtua enemmän hyppäämiseksi. Hypyt olivat kuitenkin sen verran pitkiä että Elisalle meinasi tulla kiire kerätä hevonen ennen seuraavaa hyppyä, joten pidensin esteiden väliä, laitoin esteiden eteen apupuomit ja kannustin lähtemään hyppyyn vähän kauempaa. Tammaparalla meinasi mennä pasmat sekaisin kun nyt pitikin hypätä vähän normaalia kauempaa, mutta toisella yrityksellä sopivan hyppykohdan löytäminen kävi helpommin ja näin ratsukko mahtui väleihinkin paremmin. Esteitä nostettiin pari kertaa, viimeisellä kerralla kolmas este oli jo 80cm, jonka Indi ylitti jo selvästi terävämmin ja keskittyneemmin.

Viimeisten hyppyjen jälkeen otettiin taas sen verran käyntiä, että keräsin kavalettisarjan pois tieltä, rakensin sarjaan (ristikko - pysty - pysty - okseri) neljännen esteen ja siirsin sarjan loivaan kaareen. Esteitä laskettiin taas niin että viimeinen este oli 60cm, jolloin korkeudet vielä kannustivat Indiä hyppäämään kunnolla mutta eivät aiheuttaneet korkeutensa takia turhia paineita. Elisaa jännitti ensimmäinen yritys sen verran, että kolmannella esteellä ylin puomi tuli kolahtaen alas, Indi hätääntyi ja teki epäröivän kiellon okserille näyttäen niin säikähtäneeltä että meinasi alkaa säälittää raukan puolesta. Rakensin vähän sivummalle pienen pystyn, ja toisen kerran sarjalle tultiin hyppäämällä ensin erillinen pysty vähän varmuutta tuomaan. Nyt Elisakin keskittyi sen verran tarkasti että sarja suoritettiin oikein tyylikkäästi. Sarja hypättiin vielä pariin kertaan aina vähän nostetulla korkeudella, ja jokaisella uudella toistolla Indi ymmärsi loivasti vinoon hyppäämisen hiukan edellistä kertaa paremmin. Viimeinen koitos tapahtui viimeisen okserin ollessa metrin korkuinen, mutta ratsukko suoritti sarjan tälläkin kertaa hallitusti ja keskittyneesti.

Tunti oli hyvä lopettaa onnistuneeseen suoritukseen, joten aloin keräilemään esteitä pois ja huutelin samalla satunnaisia ohjeita loppuverryttelyihin. Sileällä mentiin vielä kaikki askellajit läpi, nyt kunnolla eteen-alas venytellen ja sekä ratsu että ratsastajansa hyvin rentoutuen. Käynnissä ratsastaja sai vielä venytellä yksinään varpaita kohti kurotellen ja Indin lautasia yläruumista kiertämällä taputellen.


17.11.2012, Peltoilua, kirjoitti Elisa
Tänään käytiin neidin kanssa sänkipellolla, vaikka oli siellä paikoittain aika märkää ja liukasta, onneksi kuitenkin löytyi yksi pidempi ja kuivempi suora. Ajatella että vielä puolessa välissä marraskuuta on mahdollisuus tähän.. Jopa joissakin puissa on myös vielä ruskan värjäämät lehdet - LUNTA TÄÄLLÄ PITÄISI OLLA PAIKAT TÄYNNÄ!

Pellolle kun päästiin, ravailtiin siinä ensiksi hieman ja pian jo kiisimmekin pitkin peltoa laukaten silmät vuotaen tuulesta. Indi kyllä piti kokemastaan, pari pukkiakin se taisi heittää, mutta ärtynyt se ei ollut, korvat taukoamatta edessä ja taisi se muutaman kerran jopa korskahtaa, olipa sekin tilanne kuin suoraan jostain sadusta. Hieman piti rauhoitella tammaa laukkojen jälkeen ja ravailimmekin lopussa melkoisen paljon. Iltahämärä ja pakkanen alkoi kuitenkin jo pikkuhiljaa tehdä tuloaan, joten oli aika lähteä takaisin tallille. Onneksi matka ei ollut pitkä ja tallin valot näkyivätkin koko ajan horisontissa. Itse päätin kävellä loppumatkan tamman vierellä, vaikka sen selkä toimikin hyvin lämmittimenä, sillä satulan olin jättänyt suosiolla talliin.

Ulkoilumme aikana tamman karsinan eteen oli tuotu sen heinät Aatsin tai Katjan toimesta. Indi sai vielä kyllä hetken odottaa ruokaansa pesupaikalla, ja kärsivällisesti odottikin. Kävin hakemassa tammalle kaksiteholinimenttiä varustehuoneesta ja lisäsin mömmöt sen jalkoihin. Heitin vielä talliloimen tamman selkään ja vein sen omalle paikalleen. Heitin heinät karsinaan ja ruoat kuppiin, ja pian se jo mussuttikin ruokiaan täydellä teholla. Hieman kyllä harmittaa, että Indi joutuu toistaiseksi olemaan tallissa yksin. Toivottavasti saan myös Murun Ansakujaan Indin kaveriksi.


10.11.2012, Uusi tuttavuus, kirjoitti Giu
Pitkä etsiminen tuotti tulosta: Löysin netistä ilmoituksen, jossa etsitään nuorelle lämppäritammalle hoitajaa. Luin ilmoituksen läpi moneen kertaan, ja otin puhelinnumeron ylös. Minulla oli jo kiire kouluun, mutta päätin soittaa Elisalle, tamman omistajalle, koulun jälkeen.

Vihdoin koulupäivä loppui, ja hyppäsin bussiin. Tein matkalla läksyt, ja kun pääsin kotiovelle, ryntäsin yläkertaan, ja soitin Elisalle. "Elisa." vastasi tyttö toisesta päästä. "Moikka! Täällä on 16-vuotias Gelicia, tutummin Giu. Olikos sulla se lv tamma, In.. Ind..." sönkötin nopeasti. "Indie? Juu. Siitä hoitajan paikakstako sä soittelet?" Elisa vastasi iloisesti. "Siitäpä siitä. Huomasin, että tallille olisi meilät vain n. vartin automatka, ja bussi kulkisi sopivasti ohi. Voisikos Indiä tulla katteleen tänään?". Selitin kauheasti - ja todella nopeasti. Elisa vaikutti kuitenkin saavan selvää puheestani: "Joo. Monen aikaan sä pääsisit tulemaan?". "Vaikka heti seuraavalla bussilla. Olisin siellä ehkä puolen tunnin päästä?" mietiskelin. "Selvä. Mä tuun siihen pihalle oottaan sua." Elisa sanoi, ja sulki puhelimen. Riensin alakertaan syömään välipalaa, ja vaihdoin äkkiä tallivaatteet ylleni. Menin ulos odottamaan bussia. Huomasin taivaalla pahaenteisen tummat pilvet. Vihdoin bussi tuli.

Bussimatkan aikana oli alkanut satamaan, ja kun saavuin Ansakujan tielle, sade yltyi kaatosateeksi. Vedin hupun päähäni ja juoksin tallille päin. Näin pihamaalla tumman hahmon, joka heilutti minulle. Arvelin sen olevan Elisa. Niinhän se olikin, ja kun saavuin hänen kohdalleen, hän mumisi jotain, nykäisi minua hihasta ja kipitimme yhdessä talliin. Sateen pauhu peitti kaikki muut äänet alleen, ja Elisa joutui viittomaan minulle. Nappasimme Indin riimunnarun ja hölkkäsimme tarhalle. Tamma norkoili portilla levottoman oloisena, haluten jo sisälle. Elisan ei tarvinnut houkutella tammaa luokseen, vaan sai tämän helposti kiinni, ja lähdimme ripeästi talliin.

Taas sateensuojassa, ja sade oli jo vähän rauhoittunut - niin, että kuulin mitä Elisa sanoo. Hän osoitti harjapakkia lattialla, ja noukin sen luoksemme. Tamma seisoi kiltisti käytävällä, kahdelta puolelta kiinnitettynä. Elisa pyysi minua riisumaan tammalta loimen, ja sen alta paljastuikin kauniin kiiltävä, ruskea karvapeite. Indi oli hyvin pieni, ja se näytti entistä reppanammalta, kun sen tuvasta ja harjasta tippui vettä. Kaivoin harjapakista pyyhkeen ja kuivasin pikkutamman pään ja harjan. Loput kastuneet osat kuivasin raapalla. Seuraavaksi käsittelin tamman kovalla ja pehmeällä harjalla, otin kaviot sekä selvitin harjan ja hännän. Kun tamma oli kuiva ja kiilsi puhtauttaan, veimme sen yhteistuumin karsinaan. Elisa jätti minut ja neidin hetkeksi kesken, ja kävi hakemassa Indin ruuat ja heinät.

Tamma vaikutti ihanalta, ja aloinkin hoitamaan sitä.

9.11.2012, Sitä sun tätä, kirjoittaja Elisa
"Huoooooaah... väsyttää", huokaisin kävellessäni tallin pihamaan poikki kohti pikkutallia. Hevoset mutustelivat rauhallisen tyytyväisinä heiniä tarhoissaan ja Indikin sai pitkästä aikaa kokea turvallista laumaelämistä yksin omassa tarhassaan, muiden hevosten ollessa aitojen toisilla puolilla. Laiskasti se nosti päänsä kun kävelin sen ohi ja jatkoi oitis syömistään - laiskiainen. Tamma näytti päällisin puolin ihan rennolta ja hyvin jo ympäristöön kotiutuneelta.

Itse lampsin hetkeksi lämmittelemään talliin ja mietin samalla tämän päivän ohjelmaa. Menisikö sitä maastoon vai kenties irtojuoksuttaisiko tammaa, kas siinä vasta pulma! ...Maneesissa olisi lämmin, ja taas vaihteeksi talvisessa metsässä sen sijaan kylmä. Päätin kuitenkin valita lämpöisen maneesin ja irtojuoksuttamisen. Nappasin riimunvarren kouraani ja lähdin hakemaan tammaani sisälle, vaan eipä meinannutkaan Neiti Nopsajalka millään antaa kiinni. Hetken siinä seuratessani pakoon kävelevää otusta, päätin itse vaihtaa suuntaa ja lähteä kävelemään tarhan portille päin, toiveenani Indin seuraavan perässä. Pysähdyttyäni portille, eipä mennyt kauaakaan, kun jo tunsin jonkun hamuilevan selkääni. Käännyin ympäri ja silitin Indiä. Hieman se nosti päätään kun olin laittamassa riimunvartta kiinni, mutta ei sentään lähtenyt peruuttamaan kuten tavallisesti. Edistystä alkaa siis jo näkyä, ehkä tässä vielä kunnon luottamus solmitaan puolin ja toisin, se vie tietenkin aikaa, mutta sitähän minulla on.

Talliin päästyämme otin siltä tietenkin tarhasuojat ja loimen pois ja aloin harjaamaan sitä perusteellisesti. Tarkistin sen myös läpikotaisin ja löysin pienen naarmun kaulasta, ihan harjamarton kohdilta keskeltä kaulaa. Mutta ei se ollut mikään kuoleman vakava juttu, siispä puhdistin sen Betadinella ja kuivasin. Indin jalat olivat normaalit, ei arkuutta eikä lämpöä. Kun kaikki näytti olevan kunnossa, laitoin tammalle jännesuojat etusiin, suitset päähän ja deltan ja liinan kiinni kuolaimiin.

Maneesissa kävelytin ja juoksutin tammaa hyvän tovin kumpaankin suuntaan ennen varsinaista, vapaata juoksutusta, sillä ajattelin laittaa myös muutaman esteen esille. Kun Indi alkoi näyttää notkistuneelta, päästin sen irti ja se ravasi oitis rennon laiskasti maneesin keskelle, josta se sitten yhtäkkiä pinkaisi täyteen pukkilaukkaan ja poukkoili ympäri maneesia kuin mikäkin päätön vuohi. Itse menin rakentamaan maneesin toiselle pitkälle sivulle kolmen esteen sarjaa joka koostui kahdesta pienestä ristikosta ja yhdestä noin 50cm pystyesteestä. Pian sarja olikin jo melkein valmis. Sidoin juoksutusliinan pystyesteen ja toisen ristikon tolppiin kiinni. Onneksi liinan väri sattui olemaan valkoinen, joten se kyllä erottui hyvin. Indi oli hyvin tarkkaavaisena rakentamassa estettä kanssani - tai no ei tamma sitä rakentanut, seurasi vain sivusta puuhiani ja tiesi kyllä tasan tarkkaan mitä on tulossa, sillä ei tarvinnut kuin vähän innostaa sitä liikkeelle ja sehän lähti! Laukkasi oikein innokkaasti kujalle ja hyppäsi kevyesti kaikki kolme estettä, etenkin viimeisen, jonka väliin se jätti huiman ilmavaran! Korotin viimeisen pystyesteen vielä 70cm jonka Indi hyppäsi hienosti ja viimeiseksi vielä 90cm, joka sekin sujui niin kepeästi Juoksutin tammaa lopuksi vielä jonkin aikaa ja sitten lähdimme takaisin talliin.

Liikutuksen jälkeen harjasin ja hoidin tamman hyvin. Hieroin sitä vielä myös selästä, kaulasta ja jaloista hetken aikaa, kunnes oli aika pukea kevyt talviloimi päälle ja viedä tamma takaisin ulos. Tarhan portilta se löntysti hyvin hyvin laiskasti takaisin syömään heiniään. Kävin vielä lopuksi siirtämässä esteet takaisin paikoilleen ja lähdin ajelemaan kotiin.

1.11.2012, valmentajana Christa W.
Tämän päivän valmennuksen aiheeksi suunnittelin ihan perussiirtymisiä sekä laukanvaihtoja lävistäjällä. Olit itse toivonut myös istuntaharjoituksia, joten sovimme, että menet koko tunnin ilman jalustimia - sehän se on parasta treeniä. Alkuverryttelyssä Indi oli hieman laiskanpuoleinen ja nihkeän oloinen - se ei meinannut millään taipua vaan kulki pää taivaissa kuin hirvet konsanaan. Pikkuhiljaa sait sen kuitenkin taipumaan yhteistyöhön, ja meno alkoi näyttää paremmalta. Tamma selkeästi notkistui ja kenttäkin sai oman tavallisen muotonsa, kun löysitte yhdessä kentän nurkat eikä niitä tarvinnut oikoa! Siirtymisissä teillä olisi vielä hieman petrattavaa. Tai sitten tammalla oli vain äärettömän huono päivä - se ei kuunnellut yhtään apujasi vaan juosta hölkötteli läpi pidätysten. Kannattaa tuolloin ottaa ihan napakka pysähdys ja vaikka muutama peruutusaskel, pääasia että tamma älyää kuka tätä show'ta johtaa. Laukanvaihdot sujuivat kohtalaisen hyvin, aluksi tamma teki ne hieman laiskanpuoleisesti, mutta lopputunnista sitä energiaa alkoi jo pikkuhiljaa löytyä. Näytit itsekin nauttivan enemmän siitä rullaavammasta, pyöreästä laukasta kuin töksähtelevästä, hitaasta möllötyksestä. Onhan toki helpompi istua ilman jalustimia vauhdikkaammassa askellajissa! Lopputulos kuitenkin hyvä - tunti meni tarpeeksi hyvin ja kiitokset kuuluvat teille kummallekin!

20.10.2012, valmentajana Christa W.
Suunnittelin tämän päivän valmennuksen olevan puhtaasti täyttä koulua. Sitä olisi kuulemma syytä treenata - ja nyt menisimme oikein pitkän kaavan kautta, tehokkaasti treenaten. Alkulämmittelyssä Indi oli pirteä ja eteenpäinpyrkivä. Tamma vaikutti kuitenkin melko rennolta, kuten ratsastajansakin. Tamman askel oli pitkää ja lennokasta, eikä sinullakaan näyttänyt olevan sen kummempia hankaluuksia Indin selässä. Laukannostoissa tamma hieman epäröi, mutta nosti seuraavalla kerralla jo paljon sähäkämmin. Hyvä niin - nopea reagointi on radalla erityisen tärkeää. Aloitimme Vaativa B-ohjelman läpiratsastamisen; tulitte radalle lähes täydellisessä kootussa laukassa, jonka jälkeen tuli ei niin täydellinen pysähdys. Pidätteesi eivät aivan menneet läpi, minkä takia tamma joutui ottamaan muutaman raviaskeleen ennen stoppia. Keskiravi- ja koottu ravi näyttivät siltä miltä pitikin - tarmokkailta ja näyttäviltä. Sulkutaivutus oli seuraava kohta, missä ilmeni jälleen vaikeuksia. Muista antaa Indille selkeät avut ja kuitenkin samalla pitää hyvä tempo yllä, ettei vauhti aivan häviä taivutuksen aikana. Peruutukset sujuivat nyt mallikkaasti vaikka niissä alkuverryttelyssä oli hieman petrattavaa. Koottu laukka oli jälleen näyttävää. Toisella ratsastuskerralla pysähdys sujui huomattavasti paremmin, eivätkä sulkutaivutuksetkaan menneet pelkäksi läpikävelyksi. Kannattaa siis treenata ihan perussiirtymisiä ennen seuraavia koulukilpailuja. Tsemppiä!

5.10.2012, valmentajana Christa W.
Halusit treenata tänään Indin kanssa ihan perusasioita - siirtymisiä ja pidätteitä. Ihmettelin hieman aluksi ideaasi, mutta kun näin miten tamma työskenteli verryttelyssä, ei asia jäänyt epäselväksi. Tamma käyttäytyi nihkeästi, ei pysynyt kuolaimella eikä liikkunut kyllä eteenkäänpäin. Siirtymiset olivat hitaita ja tahmeita. Kehoitinkin sinua heti alkutöikseen ottamaan tammalta satulan pois - näytti vähän siltä, että jostain kohtaa kiristää tai puristaa liikaa ja satula oli paras keino kokeilla alkuun. Kyllähän se meno siitä sitten hieman parani, Indi tuntui piristyvän silmissä. Tietenkään sinun kannaltasi ratsastaminen ei muuttunut ainakaan helpommaksi - korkeassa ravissa kun ei ole aina niin miellyttävä istua. Pidätteet kuitenkin menivät nyt läpi ja siirtymiset alkoivat näyttää siltä, miltä pitikin: kauniin huomaamattomilta ja yksinkertaisilta. Suosittelen vaihtamaan satulaa välittömästi ja teettämään Indille uuden, sen selkään sopivan mallin, joka helpottaa työskentelyä entisestään. Ja sitä ennen on ihan hyvä treenata ilman satulaa - hyvää tasapainotreeniä ratsastajalle ja mukavaa vaihtelua ratsulle!
Avatar
Elisa
Uusi käyttäjä
 
Viestit: 10
Liittynyt: 03.08.2015 17:43

Paluu Lämminveritammat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron